28.3.2017

HUOPAPALLOMATON PAIKKA


 *Kaupallinen yhteistyö: Sukhimatot


Nyt kun Suomen kaunein koti -ohjelma on ratkennut, on aikaa etsiä punaisten mattojen sijaan muidenkin mattojen paikkoja. Sain nimittäin talvella vielä Walesissä asuessani ihanan tilaisuuden päästä suunnittelemaan itse oman maton Sukhimattojen suunnitteluohjelmalla. Ja eipä tarvinnut kauan miettiä tähän tilaisuuteen tarttumista tutustuttuani ensin Sukhin arvomaailmaan ja toimintaperiaatteisiin. Kehittyvissä maissa hyvää tekeviä yrityksiä on ilo nostaa esiin näin sisältömarkkinoijan roolissa.

Sukhimattojen valikoimiin kuuluu käsityöläisten mittatilaustyönä valmistamia mattoja niin Intiasta, Marokosta, Nepalista kuin Turkista. Jokainen matto valmistetaan tosiaan vasta tilauksesta, mistä johtuen hieman pidempi toimitusaika on kovin ymmärrettävä ja itse asiassa ajatuksena jopa kiehtova. Mattoa ei siis haeta suurten tukkureiden varastohyllyiltä, jonne se olisi toimitettu "koneellisesti, nopeasti, paljon ja halvalla" -periaatteen massatuotantoa suosivasta tehtaasta, vaan se postitetaan uunituoreena ilman välikäsiä suoraan käsityöläiseltä tilaajalleen.

Minulle toimitettiin parin kuukauden kuluessa tilauksesta pehmoinen huopapalloista valmistettu villamatto Nepalista, mutta jo ennen maton valmistumista sain Sukhilta sähköpostin, jossa kerrottiin, kuka taitavista käsityöläisnaisista on ottanut asiakseen tehdä juuri minun suunnitteleman mattoni. Niin ikään maton saatuani sain vielä linkin, jonka kautta voisin kiittää ja antaa palautetta maton tehneelle käsityöläiselle. Pieniä suuria juttuja: Tapa, joka ilahduttaa varmasti niin maton tekijää kuin saajaansa ja toisaalta tuo kaukaisen Nepalin ja siellä vähän toisenlaisessa ympäristössä työskentelevät ahkerat naiset jotenkin todella lähelle asiakasta.


Suunnittelin huopapallomattoni tämän linkin takana, räätälöityjen huopapallomattojen suunnittelusivulla. Huopapallomaton voi tilata pyöreänä tai suorakulmaisena ja Nepalissa uusiseelantilaisesta puhtaasta villasta valmistettujen  huopapallojen värivalikoima on kutkuttavan ihana.  Selkeinkin ennakkovisio omasta matosta horjuu lukuisten hyvien vaihtoehtojen keskellä, käykääpäs vaikka itse kurkkaamassa kaunista huopapallojen värikarttaa! Tovi jos toinenkin kului siis eri värejä ja kuvioita yhteen mallatessa. Loputtomien kauniiden vaihtoehtojen keskellä päädyin sitten lopulta klassiseen mustavalkoiseen väritykseen. Mustat vinoruudut valkoisella taustalla sopisivat mihin tilaan ja tilanteeseen tahansa. Matto siis odotteli täällä Suomessa kotiinpaluutamme ja sainkin heti pian muuttomme jälkeen ottaa sen pikkuruiseen väliaikaiskotiimme testikäyttöön.


Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on tänä päivänä tuskin ihan jokaisen kehittyvien maiden työvoimaa hyväksikäyttävän yrityksen prioriteettilistalla. Sukhimatot puolestaan haluaa jo nimellään viestiä omia korkean yritysmoraalin periaatteitaan, sillä Sukhi on nepalilaisen naisen nimi ja tarkoittaa onnellista: Sukhimattojen tavoitteena onkin saada paitsi mattojen tilaajat kuin niiden tekijät perheineen hymyilemään. Sukhimatot takaavat käsityöläisnaisille maan keskitasoa huomattavasti paremman ansion ja mahdollistavat näin samalla työntekijöidensä lasten kouluttautumisen. Isonkin lapsikatraan omaavat naiset voivat yhdistää perheestä huolehtimisen ja työnteon tekemällä työtään myös kotona. Ikkuna nepalilaisten matontekijöiden elämään ja elinypäristöön löytyy Sukhimattojen nettisivuilta, tämän videolinkin takaa. Huopapallomattojen tekoprosessista löytyy puolestaan tietoa ja oma videonsa täältä. Näin käsityötiedettä opiskelleena tälläiset tutustumismatkat käsityön maailmaan ovat aina todella mielenkiintoisia ja tokihan valmis tuote on tullut kotona syynättyä läpikotaisin ja kuviteltava kaikki ne työvaiheet sekä aika ja vaiva, mikä tuotteen tekemiseen on kaikkinensa kulunut.



Ajattelin itse asiassa kääräistä vielä maton rullalle ja pussiinsa odottelemaan uutta kotia, mutta sen verran perheen mies on haikaillut Cardiffin makkarin kokolattiamaton perään, että taidan jättää tuohon paikalleen kuitenkin. Paksu pehmoinen villa on vähintään yhtä ylellinen paljaiden aamuvarpaiden alla ja toisaalta vahvistaa uuden viherkasvin lisäksi tunnetta siitä, että täällä se koti toden totta nyt on.




/// I got a change for collaboration with Sukhi Rugs and I'm just very impressed about this beutiful felt ball rug made by one of the Nepali artisan women working for Sukhi. I planned the colour and the pattern on the website here and I can tell you it wasn't any piece of cake. Too many delicious colours and interesting patterns to choose from! Go and have a look at the video here, which opens a great window to the everyday life of these Nepali ladies and their working conditions.

25.3.2017

AIKAISEN AAMUN PELASTUS: NUTELLAJUUSTOKAKKU


Heissan! Minustahan on kovaa vauhtia kehittymässä tälläinen verkkaisen tahdin viikonloppubloggaaja! No mutta, parempi näin kuin ei koskaan, joten täällä taas, viikonlopussa mennään ja kovasti on ehditty jo tähänkin kellonlyömään mennessä touhuta. Instagram Storiesiin päivitinkin muutamat meidän perheen kootut laskuvideot. 

Tähän aamuun herättiin aivan liian aikaisin (koska valo ja aamuvirkku tytär) ja kroppa huusi erityisen vahvaa kahvia. Vielä kun jääkaapissa väijyi nutellajuustokakun loppu, jota leivoin eilisiltaisille illallistreffeille ystävien uuteen kotiin, niin aamiaismenu oli harvinaisen selvä. En ole amerikkalaisen juustokakun suurin ystävä ollut koskaan, enkä sitä itse asiassa ole omin käsin koskaan tehnyt, mutta kun maistoin tätä nutellaista versiota kummipojan synttäreillä, innostuin itsekin kokeilemaan. Pitkästä aikaa mukavan simppeli ja kivanmakuinen sekä -näköinen kakku leivottavaksi. Ei kyllä mikään kevytversio, joten tässä on nyt varmasti taas kakkua vähäksi aikaa maisteltu.







Reseptin tähän nappasin täältä. Seuraavaksi onkin sitten tarkoitus leipoa vähän terveellisempiä juttuja, tarvikkeetkin odottelevat jo tekijäänsä. 

Meidän viikonloppu saa jatkoa raksalla siivouspuuhissa. Pariin viikkoon talolla ei ole tapahtunut juurikaan mitään ja lattiavalu on saanut siellä kuivaa rauhassa. Maanantaina siellä kuitenkin alkaa valmistua väliseinien ja -katon merkeissä, mikä jännittää erityisen paljon. Seinän paikat merkattiin torstaina ja muutama kommervenkki meinasi eteen tulla, mutta pienellä pähkäilyllä näyttää siltä, että seinät saadaan rakennettua suurin piirtein niin kuin alunperin suunnitelmissa olikin. Seuraaavan parin viikon aikana talon sisäpuolikin saa siis vähitellen lopullista muotoaan ja tilat konkretisoituvat kunnolla. Palailen kuvapäivityksin heti, kun jotain uutta kuvattavaa on tarjolla. 

Oikein ihanaa lauantaita sinne ruutujen ääriin! Palataan sunnuntaina vaihteeksi yhteistyöpostauksen voimin, kuulumisiin siis!



// Baked Nutella cheesecake is a considerable brakfast choice in too-early mornings like today. Have  relaxing Saturday!


19.3.2017

ONNISTUNUT SIIVOUSMENTORI JA MUITA IHANIA VIIKONLOPULTA


Viikko vierähti taas arjen pyörteissä nopeammin kuin ehdin edes huomaamaankaan ja koska itsekin olen saanut tehdä taas joka päivä töitä, viikonloppukin on tuntunut taas ihan ansaitulta viikonlopulta. Tälle viikonlopulle meillä oli pari asiaa listalla. Ensimmäiseksi piti päästä eroon niistä muutamista hassuista pahvilaatikoista, joita muuttokuormasta tänne väliaikaiskotiin otimme. Se kirkuvan vihreä väri ei sovi sitten yhtään mielenterveydelle. No, pari laatikkoa sain piilotettua vaatehuoneeseen odottamaan säilytyspulman ratkeamista, mutta muuten täällä alkaa olla jo melko laatikottomat neliöt. Viikonloppukukkasten hankkimistakin arvoin moneen kertaan, koska koti tosiaan muistutti hetken varastoa. Lopulta kukat osoittautuivat loistavaksi mentoriksi asunnon saattamisessa kodin näköiseksi.


Se toinen viikonlopun kohokohta oli eiliset synttärijuhlat, joita vietimme hauskassa seurassa eräässä ravintolassa. Juhlat olivat pitkästä aikaa ihana syy laittaa korkkarit ja tylli ylle, sekä saada tukka rennosti nutturalle. Harvinaisen ihanaa täällä Suomessa kyllä on, kun lapset saa helpommin hoitoon ja saadaan mekin mennä välillä omiin menoihimme ilman suurempia sumplailuja.







Viime keväänä näihin aikoihin istutin anemoneja Cardiffin kotimme parvekkeelle, tänä vuonna raaskin ostaa edes nuo pari hassua maljakkoon. Kukkakimpun ja uusimman ruotsin Elle Decorationin kansikuvan värimaailma puhuttelee, vaaleanpunaisen ja sinisen liitto toimii aina ja näyttää näin keväällä varsin raikkaalle. Nuo yksityiskohdat onkin tämän kodin ainoat väripilkut tällä hetkellä, kun siitä laatikoiden vihreästäkin päästiin ja jos ei anopin viininpunaista itämaista mattoa eteisessä lasketa. En ole vielä päättänyt sen kohtaloa.

Mukavaa viikon viimeistä sinne ruutujen toiselle puolelle! Me saimmekin juuri likat kotiin ja lähdetään tästä vähitellen raksalle ihmettelemään. Yhdet synttärikekkerit olisi vielä tällekin illalle tiedossa, joten näissä merkeissä vietetään meidän sunnuntaita.




12.3.2017

PIKKU HILJAA KOTI KUNTOON


Uuden kodin valmistumista odotellessa asustamme nyt kompaktia 54 neliön kerrostalokaksiota. Suurimmaksi osaksi kalustettuun vasta remontoituun tuttuun kaksioon oli helppo asettua, kun saapuessa matkassamme oli vain muutama matkalaukullinen lähinnä päivittäisen elämän kannalta tarpeellista tavaraa - vaatteita, kenkiä, hygienia- ja kempparitavaraa sekä lapsille vähän leluja. Ikään kuin olisimme tulleet Suomeen vain käymään.  Asuntokin tuntui ihan väljältä. Tällä viikolla saimme kuitenkin rekka-autollisen muttokuormaa perille väliaikaisvarastoon, josta joitakin laatikoita ja huonekaluja toimme pikkuruiseen väliaikaiskotiimme samalla todeten, että tiukkaa tekee, mutta tehköön.  Vaikka ensin olin ajatellut, että tulevat kuukaudet voidaan hyvin mennä anopin astioilla ja tekstiileillä, niin tulin sitten kuitenkin toisiin ajatuksiin. Kotoisan olon tekevät niinkin pienet asiat kuin oma kahvikuppi tai lakanat. Lempilamppu olohuoneen nurkassa ja tutun kynttilän tuoksu. Paljon muuta ei juuri nyt tarvita tähän välivaiheeseen. Eikä kyllä rehellisesti sanoen paljon muuta mahdukaan. Onni piilee usein hyvin pienissä asioissa.








Tavarat lojuvat vielä vähän siellä täällä ja saa olla kyllä taas oikein järjestelijä-ässä, että säilytystila riittää meille neljälle ja vähällekin määrälle tavaroita. Tulevalla viikolla saadaan ehkä viimein olohuonekin ihan olohuonekäyttöön, eikä kenenkään tarvitse nukkua enää sohvalla tai patjalla. Edelleen on sellainen olo, kuin olisimme täällä vain käymässä ja monet asiat tuntuvat vieraalta ja erilaiselta. Mielenkiintoista tarkkailla tätä omaa kotoutumisprosessia ja odottaa, milloin sitten lopulta voi sanoa kotiutuneensa ja sopeutuneensa. Vielä kirpaisee tarpeeksi nähdä kuvia Cardiffin kotimaisemista ja tärkeistä ihmisistä sekä siellä juuri kukkaan puhjenneista ensimmäisistä kirsikkapuista.

Viikko alkaa olla pian lopuillaan ja meilläkin kymppiviikon lomalaisilla alkaa katseet suuntautumaan kohti ensi viikkoa ja arkea aikatauluineen. Me ajellaan juuri mökkimaisemista kohti kaupunkia. Lenkki ja sauna talvisissa maisemissa kruunasivat tämän päivän, vaikka illan pumppikin vielä polttelee to do -listalla.

Näiden sisustuskuvien myötä toivottelen suloista sunnuntai-iltaa sinulle!


/// We are slowly settling in our temporary one bedroom appartment and things start finding their places. I still feel like we would be here just on holidays even though I've started working as well.  So it's interesting to see on which point we'll then be truly settled and seeing all the pictures from Wales won't break your heart that big.

10.3.2017

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ RAKSALLA NYT


Kyllähän Suomeen muuton ehdottomasti parhaimpiin puoliin kuuluu rakennustyömaan edistymisen reaaliaikainen seuraaminen. Siispä mennäänkin näin perjantain kunniaksi pitkästä aikaa raksajuttujen pariin. Keskiviikkona teimme lasten ja lasten kaverin kanssa eväsretken lähellä sijaitsevaan saareen ja koska Pielisjoen jäällä oli niin mainiot olosuhteet hankiaiskävelyyn, oikaisimme tyttöjen kanssa tulomatkalla saaresta joen yli suoraan omalle takapihalle. Sillä aikaa kun minä mittailen, suunnittelen ja siivoan, tytöt ovat löytäneet parempaa ajanvietettä tontin takana sijaitsevan niityn nyppylältä mäenlaskupuuhissa.


Vauhdilla on raksa ottanut askeleita eteenpäin ja tällä hetkellä siellä on jo melkein kaikki ikkunat paikoillaan. Lasiliukuovien toimitusta vielä odotellaan ja siksi osa isoista ikkunoista takapihan puolella on vielä styroksilla. Katto on huopaa vaille myös tehtynä ja vähän tuosta avoräystäslookistakin saa jo selvää. Vielä puntaroimme mustan ja valkoisen räystäsmaalin välillä. Alunperäinen musta on ehkä omissa ajatuksissa kääntymässä kuitenkin valkoiseksi. Mitä puoltaa toki tuo pohjamaalauksen värikin. Pieni mutta ei onneksi peruuttamoton kömmähdys.


Joitakin talon sisäkuvia olenkin laittanut jo instagramiin tässä matkan varrella, mutta kurkataanpas nyt sisällekin vähän tarkemmin. Melkoiselta halliltahan talo nyt näyttää, kun sisäseinät puuttuvat ja katossa on ontelolaatat vielä näkyvillä. Talon ehdoton ihanuus on tietenkin nuo isot seinän mittaiset ikkunat ja korkea tila. Tässä kuvassa näkyy  pääasiassa olohuone-ruokailutila keittiöstä päin kuvattuna ja vasemmassa reunassa oleva ikkuna ja sen kohdalla oleva tila kuuluvat jo pienemmän tytön huoneeseen.



Sisällä lattiavalu on tehty pari viikkoa sitten ja sitä kuivatellaan nyt tovi ennen sisäseinien rakentamista. Teknisen tilan laitteiden asentamisen takia tosin makuuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisen seinän runko on jo pystytetty, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Kuvassa vasempaan nurkkaan noiden isojen ikkunoiden kohdalle tulee meidän vanhempien makuuhuone, keskelle kapeimman ikkunan kohdalle vaatehuone ja väliseinän oikealle puolelle kodinhoitohuone. Kodinhoitohuoneen vasempaan reunaan väliseinän mitalta on tulossa liukuovellinen säilytystila, jonka toiseen päätyyn sijoittuu kaikki teknisen tilan vempaimet. Kaukolämpömies olikin eilen hitsaamassa osasia paikoilleen, joten pian saadaan taloon sitten jo ihan oikeat lämmöt päälle.


Saunasiiven mittasuhteitakin ollaan päästy jo tunnustelemaan. Tämä alla oleva kuva on otettu talon kauimmaisesta nurkasta, pukutilan nurkasta kohti keittiötä. Suihkutilassa näkyy paikka jo linjalattiakaivolle ja kaksi suihkua tuohon tilaan pitäisi saada mahtumaan. Suihkujen taakse styroksioven edustalle on tulossa ns. telkkariaula, jonka kautta pesutiloihin kuljetaan. Tämä osa taloa tulee kokonaan tasaisella normaalikorkuisella sisäkatolla. Taustalla näkyy keittiön ikkuna.


Alla näkymä pukutilan nurkasta suihkutilan läpi saunaan, jonka kahdelle seinälle sijoittuu nuo ikkunat ja 90 astetta toiseen suuntaan puolestaan näkymä pukutilan läpi isompaan vessaan. Vessan ja pukutilan väliin sijoittuu oikeanpuoleisessa kuvassa vähän erottuva korkea ikkuna, jonka funktio on pääasiassa tuoda valo läpi talon telkkariaulan puolelle.


Ja hei, pitihän meidän tehdä yksi eväsretki työmaallekin :). Tyttöjen mielestä talo on tällä hetkellä kamalan ruma. No onhan se. Onneksi ne kaunistavat työvaiheet ovat vielä edessäpäin!


Eräs päivä raksalle mennessä hämmästyin, kun siellä oli jo ulko-ovetkin nostettu paikoilleen. Ensin kyllä tosin kauhistuin ja oli pakko varmistella kovaan ääneen, että eihän ne vain ole aivan naarmuilla kesäkuuhun mennessä. No seuraavana päivänä olikin ovet jo suojattu, joten oma sykkeenikin vähän siitä tasaantui. Kodinhoitohuoneen ovelta näettekin lopullisen ulko-ovilookin. Ovet toimitti meille siis JELD-WEN, josta teinkin oman blogiyhteistyöjutun aiemmin täällä. Pääsisäänkäynnin ovi näytti niin ikään hyvältä, mutta ulkoapäin tuo näkymä olikin levytetty umpeen oven ympärille tulevan katoksen rakentamisen ajaksi.



Lattiavalun kuivamisen aikana rakennusmiehet ovat urakoineet talousrakennuksen kimpussa, joka alkaa olla paneloitu melkein läpeensä valmiiksi. Raksasiivouksen lisäksi puuosien maalaus tulee olemaan minun hommaa, kunhan keli alkaa olla maalauspuuhille sopiva. Siispä tämä talousrakennus tulee saamaan viimeisen silauksen ihan omasta pensselistä. Talousrakennus rikkoo mielestäni kivasti talon tiellepäin näkyvää yksinkertaista julkisivua ja puupinta tuo vähän vaihtelua päärakennuksen  kivisen kovaan ilmeeseen. Tälle eturajalle olen vähän miettinyt puuaidan sijaan tiheään istutettua tuija-aitaa, jonka kasvaessaan voisi trimmata sellaiseksi, joita näkee lähinnä etelänmatkoilla espanjalaishuviloiden edustalla. Mutta katsotaan, minkä kannan kaupungin rakennusvalvonta tähän ottaa. Lähistön taloista kun löytyy lähinnä vain puuaitaa.


Kaikkea tässä lyhyellä raksaamisuralla on tullut jo opittua näin suunnittelijan ja sivustaseuraajan roolissakin. Tämä päivä vierähti minulta selvitellessä ulko-ovien mahdollisia lukitusmahdollisuuksia ja kahva- sekä lukkopesämalleja. Vaihtoehdosta A päädyttiinkin jo vaihtoehdon B kautta vaihtoehtoon C. Onneksi löytyy asiantuntevia ammattisparraajia  sukulaisista! Ihan pian kävelläänkin illalliselle keskustaan tyttöjen yökyläillessä mummolassa, enkä malta odottaa, että pääsen tuolle juuri työmatkaltaan palanneelle miehelle pätemään  kaiken kattikaapeleista ja ovikoodijärjestelmistä :).


/// Our building site at the moment.

8.3.2017

LELUIDEOLOGIANI - ONKO SELLAISTA?


*Kaupallinen yhteistyö: Oohnoo


Kahden lapsen perheeseen leluja on kahdeksassa vuodessa kertynyt melkoinen arsenaali. Hankin lapsille mielelläni uusia leluja aina silloin tällöin, antavathan ne lapsille uusia virikkeitä elämän päätehtäväänsä. Joskus menee hankinnat huti, lelujen mennessä rikki ennen aikojaan tai lelun jäädessä laatikon pohjalle tyhjänpanttina lojumaan. Silloin tällöin toki tuntuu, että lapsilla on liikaakin leluja. Valinnan paljoudessa he eivät enää osaa päättää, millä leluilla leikkiä. Asiasta selvitään aikuisen ohjauksessa uutta leikkiä yhdessä ideoiden tai yksinkertaisesti laittamalla osa leluista kokonaan pois käytöstä joksikin aikaa. Toista se oli silloin omassa lapsuudessa. Muistan omistaneeni mm. kokonaiset kolme barbia ja yhden ponin.  Olematta yhtään sen onnettomampi lapsi kuin omat tämän ajan kasvattini.



Lelujen lojuminen ympäriinsä välillä hermostuttaa ja myönnänkin monesti olevani raivaamisen suhteen vähän tiukkapipo. Olen melko tarkka siitä, että eri leluilla on omat säilytyspaikkansa ja silloin tällöin järjestyksen kärsiessä pidämme lajittelusulkeiset. Olen kyllä vuosien myötä oppinut hölläämään tässäkin ja olemaan suurpiirteisempi, ainakin aina tietyn hetken verran. Ja koska jäähän omatkin sotkut toisinaan aivan levälleen, niin suosin usein iltaisin raivaushetken koittaessa jättämään myös lasten leikit ja ympäriinsä lojuvat lelut niille sijoilleen, korkeintaan kulkureiteiltä niitä vähän siirrellen. Jostain opiskeluvuosilta minulle on jäänyt selkärankaan kummittelemaan lastenpsykiatrin toteamus leikkien raivaamattomuuden tärkeydestä. Hyvää leikkiä on ihana jatkaa seuraavana päivänä, juuri siitä mihin se on edellisenä iltana jäänyt, ilman että leikkiä tarvitsee uudelleen rakentaa. Etenkään vain siksi, että äidin zen siitä kärsii.




Saimme Oohnoolta testiin kestäviä EU:ssa suunniteltuja ja käsintehtyjä puuleluja sekä kankaalle painetun leikkimaton. Enpä arvannut, minkä suosion usein ennemminkin taaperoikäisten leikeistä tutut puupalikat saavuttivat omien pian viisi- ja kahdeksanvuotiaiden tyttölasteni keskuudessa. Alphabet blocks -kirjainkuutiot saimme mustana ja valkoisena ja kummankin setin säilytykseen on oma kaunis pellavainen pussukka. Tytöt innostuivat kirjoittelemaan kirjaimista yhtä sun toista ja oikein hyvää suuraakkostreeniä näistä koitui erityisesti kuopukselle, joka on kirjainten tuntemisen suhteen kiivennyt vähän perä edellä puuhun ottaessaan jo kolmevuotiaana brittiopetuksen suosimat kaunokirjainten alkeet haltuun.  Little Village -kylän puiset talot, hahmot ja kasvit on puolestaan mukava järjestellä saman sarjan leikkimatolle minkä tahansa leikin areenaksi. Aivan ensimmäisenä tähän kylään asettuivat asumaan nuo Mailegin hiirulaiset.


Tunnustan kyllä, etten ole sen kummemmin lelujen värien kuin materiaalinkaan suhteen mikään ideologiäiti. Vaikka lelujen levoton visuaalinen ja fyysinen sekamelska välillä ohimoita kiristääkin, niin silti lelut saavat tulla meille niin pinkkeinä kuin kaikissa muissakin sateenkaaren väreissä. Muovisina, kankaisina, puisina, uusina, ostettuina, käytettyinä tai itsetehtyinä, juuri sellaisina mistä lapset milloinkin itse innostuvat.

Mutta hei hyvänen aika, rehellisyyden nimissä, onhan se nyt aivan selvä juttu, että sisustajaäidin mielenterveys kiittää näiden Oohnoon puu- ja kangaslelujen inhimillistä väriskaalaa sekä ideologiaa tuotteiden takana. Näitä leluja ei suinkaan leikin päätteeksi järjestellä lelukoreihin piiloon vaan ne näyttävät melkoisen kivalta myös lastenhuoneen sisustuksessa. Ja kun aika jättää nämä lelut omien lasten käytöstä, niin nämä ovat varmasti juuri Ne Lelut, joita ei muiden lelujen sijaan raaski laittaa kiertoon vaan ne haluaa jemmata hartaasti satunnaisten pikkuvieraiden tai jopa omien lastenlasten toivossa. Oikein ihania olisivat myös lahjaideana niille kaikille muille erityisille pikkuisille.


Millainen leluideologi sinusta löytyy?


/// *Collaboration with Oohnoo

We recently got some lovely handmade designer toys from Oohnoo. The wooden Alphabet Blocks in black and white as well as the Little Village blocks and playmat fascinate - not just because of the interior-friendly colour and material scale but also because of the ideology and story behind these products. Although this kind of toys are usually held more as baby or toddler toys our girls didn't see them that way. They were fascinated as well and started immediately building towers and typing different words with the Alphabet blocks and used the Little Village set as a stage for several different kind of plays. The mat also seems to be cozy to lie on when watching films. Usually I'm pretty strict what comes to tidying up but then on the other hand try to remember the wise words of a
one child psychiatrist who pointed out that sometimes at the end of the day it's important to leave the play and toys just as they are so that children have the chance to continue the same play next day just from the point it was broken the day before without building it all over again. Well, I'm not any ultimate ideologist what comes to colour, material or type of the toys - almost all kinds of toys are welcome if they just inspire my kids to do what's most important for them - but yeah of course these Oohnoo toys inspire an interior-lover mummy! Muted colours and nature-friendly materials look just lovely also in the kidsroom shelf when not in use or even there in the middle of the floor in the most complete disorder. 

What kind of toy ideologist are you?

6.3.2017

OODI TALVELLE























Meidän Suomen päivät ovat kuluneet muun muassa näissä merkeissä. Itä-Suomen talvessa on meille riittävästi eksotiikkaa tällekin tänään alkavalle talvilomaviikolle. Tytöt eivät tällä hetkellä tiedä mitään parempaa kuin ulkoilun ja lumileikit. On myös melko ihmeellistä voida mennä ulos leikkimään ilman jatkuvaa valvovaa silmää näköpiirissä.  Pienempi oli suomen kielen lisäksi ehtinyt jo unohtaa, mitä lumi ylipäänsä on. Saati ne kaikki päähineet, kaulurit ja rukkaset, mitä päälle täytyy pukea. Reilun viikon harjoittelun jälkeen lumi menee jo sujuvasti suuhun saakka ja kypärämyssyäkään ei luulla enää muslimien käyttämäksi huiviksi. Pian viisivuotiaan paluumuuttajalapsen maailmankuva on hellyttävä.

Arki alkoikin meillä sitten melko liukkaasti viime viikolla, kun tytöt lähtivät uuteen kouluun ja päiväkotiin ja minä aloitin lennosta myös työt. Siispä tässä ei oikeastaan olla edes ehditty miettiä, kuinka sopeutuminen on sujunut. Kaikki menee painollaan ja vasen käsikin on pikku hiljaa luopunut auton vaihdekepin tavoittelusta. Pieniä filminkatkeamisia vielä tulee lähes joka päivä, niitä sellaisia "maassa maan tavalla" -oivalluksia. Voisin tehdä niistä pientä listausta tänne blogiinkin, kunhan kerrytän kokemuksia vielä hetken verran. 

Tänään puetaan taas riittävästi päälle ja suuntaamme tyttöporukallamme ulos aurinkoon. Tiedossa mummolareissu ja toivottavasti hyviä hiintokilometrejä järven jäällä. Oikein mukavaa maanantaita ja ihanaa loman aloitusta kymppiviikon lomailijoille!


/// Ode for the Finnish winter! Last ten days have looked mainly like this. Lots and lots of winter activities and outdoor life.. I think at this very moment my kids don't know anything better in addition to that freedom they feel when they are allowed to go outdoors alone without us parents watching after them every minute. This time of the winter is such a great time to be in Finland. There's still plenty of snow, but days get longer and lighter, sun is shining almost constantly and the temperatures stay mainly mild. Spring is just around the corner. After a week  of settling in the new school, kindergarten and work it's time now for a winter holiday week and we are soon heading to meet the grandparents. Kids can play in he snowy garden and my intention is to go for a sunny cross country ski track on the lake nearby. Shades are very much needed today so off we go now!